Tietoja yhdistyksestä
Perustettu 1975:
(nyt yhteensä yli 150 jäsentä kaikkialta Suomesta)
Yhdistyksen tarkoitus:
tukea alan tieteellistä tutkimusta ja opetusta
yhdistää alan ammattiryhmiä ja harrastajia
edistää pohjoismaista ja kansainvälistä yhteistyötä
 | KUTSU SKLFY syyskoulutus2022_30092022.pdf (191 kB) Päivitetty kutsu: SKLFY:n syyskoulutus 2022 Naantalissa 27-28.10.2022 |
| vuosikokouskutsu 2022.pdf (223 kB) SKLFY:n vuosikokouksen kutsu, 5-6.5.2022 Helsingissä |
| KUTSU SKLFY virtuaalikoulutus 2021.pdf (552 kB) Kutsu. |
| SKLFY ohjelma2021.pdf (558 kB) Virtuaalikoulutuksen ohjelma. |
| Oheiskirjallisuutta SKLFY2021virtuaalikoulutus.pdf (439 kB) Oheiskirjallisuutta SKLFY:n virtuaalikoulutuksen 28-29.10.2021 tueksi. XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX SKLFY:n virtuaalinen syyskoulutus 28-29.10.2021 Suomen kliinisen fysiologian yhdistyksen syyskoulutus järjestettiin toisen kerran peräkkäin virtuaalisena kiitos COVID-19, joka pääsikin toisen kerran peräkkäin osaksi koulutuksen luento-ohjelmaa. Muutoin ohjelma sisälsi laadukkaan kauttauksen ihmisen terveistä ja sairaista vasteista rasitukseen, eli kuormitusfysiologian teoreettisesta taustasta sen arvioinnin kliinis-diagnostisille rajapinnoille. Potilastyössä on tarve löytää kustannustehokkaita ja potilaita palvelevia menetelmiä. Sekä rasituksen aikana tehtävällä sydämen ultraäänitutkimuksella, että ns. ergospirometrialla eli hengityskaasujen mittaamiseen perustuvalla rasitusprovokaatiodiagnostiikalla on mahdollista osoittaa toiminnallisesti merkitsevä häiriö ja myös sen luonne paremmin kuin ilman kyseisiä menetelmiä. Näiden menetelmien roolia suomalaisessa diagnostiikkakäytännössä tulisi täsmentää ja hyödyntää aiempaa tehokkaammin. Jokainen uupuu väistämättä maksimaalisessa rasituksessa, mutta ihminen voi uupua fyysisessä rasituksessa poikkeavasti patofysiologisista syistä johtuen. Selkeän kliinisesti merkitsevän häiriön ja terveen rasitusvasteen väliin jää jatkumo, jossa lievä epätavallisuus muuttuu selkeäksi poikkeavuudeksi. Se, että potilasta ei täsmädiagnostiikassa osoiteta ns. diagnostisesti sairaaksi ja tiettyä hoitoa vaativaksi, ei välttämättä tarkoita, että potilas olisi muuten ”terve”. Epätavallinen fyysinen uupuminen on myös COVID-19:sta mahdollinen jälkioire. Rasituksen aikaista sydämen ultraäänitutkimusta ja ergospirometriaa hyödyntäneet tieteelliset tutkimukset ovat havainneet, että suorituskyvyn heikkenemisen ja poikkeavan uupumisen taustalla oleva toiminnallinen häiriö ei välttämättä ole keuhkojen toimintaan liittyvä vaan se voi olla mekanismiltaan myös perifeerinen. Koulutuksen toisena päivänä 29.10.2021 käsiteltiin COVID-19 ongelman nykyistä tilannetta ja sen muutosta vuoden takaiseen. Asioita esitettiin sekä keuhkolääkärin kertomana, että myös huippu-urheilijoiden näkökulmasta. Vaikka kliinisesti tutkittua tietoa ratkaisuista on enemmän kuin vuosi sitten, ongelman väestötason ratkaisuista voitanee tässäkin yhteydessä mainita erikseen: rokotukset, maskien käyttäminen ja testaaminen. Tokion olympialaiset tarjosivat käytännön esimerkin globaalin massatapahtuman järjestämisestä pandemian aikana ja kokemukset statistiikan takaa kertoivat siitä, miten se tapahtui Suomen joukkueen jäsenen kokemana. Lisäksi perjantaina pohdittiin, että voiko sydänperäisiä äkkikuolemia urheilussa estää ja miten se voi onnistua muutoin kuin tehokkaasti toteutetulla elvytyksellä? XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX Huom. Linkki CPX-Internationalin sivuille on: https://cpxinternational.com/ Vuoden 2020 CPX-practicum järjestettiin virtuaalisena ja ko. koulutus on yhä saatavilla maksua vastaan. Suosittelen! |
